Northern Roots foorumi, Viro

Uusi vuosi lähti käyntiin Northern Roots foorumilla Tallinnassa, Virossa 24.-25. tammikuuta. Foorumissa keskityttiin tuleviin uudistavan viljelyn ratkaisuihin Baltian maissa ja Pohjoismaissa. Lykkanista Lena ja Kristian osallistuivat tapahtumaan. Luennoitsijat edustivat laajasti sekä paikallisia että ulkomaalaisia maanviljelijöitä, agronomeja ja tutkijoita.
Ensimmäisenä päivänä Kristian osallistui paneeliin: ”Bridging The Gap: Science, Practice and Policy” (Sillan rakentaminen tieteen, käytännön ja politiikan välille). "Paneelissa todettiin, että kommunikaatio eri osapuolien välillä pitäisi olla toimivampaa. Maanviljelijä on usein riippuvainen viljelypanosten ja - laitemyyjältä saamastaan tiedosta tehdessään päätöksiä viljelytoimien suhteen. Aukkoa käytännön ja tieteen välillä tulisi saada pienemmäksi. Politiikan ei saisi lisätä byrokratiaa maanviljelijöille vaan antaa markkinamekanismien vaikuttaa vapaammin."
Toisena päivänä oli Lenan vuoro ja hän toimi moderaattorina paneelissa, jossa keskusteltiin kuinka rahoittajat ja valtiot voisivat parhaiten tukea maanviljelijöitä siirtymässä uudistavaan maanviljelyyn. Paneelin otsikko oli “Funding The Transition: Perspectives From Finance And Policy”.
Lena yhteenveti paneelikeskustelua: "Paneelissa todettiin muun muassa, että tilakohtainen tiedonkeruu tulee aina vain tärkeämmäksi viljelypäätösten ja -tulosten arvioinnissa. Merkittävää on, että pankeilla on kiinnostusta rahoittaa uudistavaa maanviljelyä ja he ovat avoimia oppimaan maanviljelyksestä. Taloudellinen tuki maanviljelylle tulee todennäköisesti muuttumaan aiemmasta toimintaperusteisesta enemmän tulosperusteiseksi."

Gradu hiiltä sitovan viljelyn taloudellisesta merkityksestä

Lykkan halusi selvittää, kuinka suuri taloudellinen merkitys hiiltä sitovalla viljelyllä on maanviljelijälle. Ida Grünn Helsingin yliopistosta teki gradun tästä aiheesta professori John Sumeliuksen ohjauksessa. Gradun tilasi Lykkan ja taloudellisena tukijana oli Jordfonden.
Idan yhteenveto gradusta: "Tutkimus osoittaa, että riippumatta viljelykasvista ja sidotun hiilidioksin hinnasta, on katetuotto yhtä suuri hiiltä sitovalle kuin perinteiselle menetelmälle. Syysvehnälle ja sokerijuurikkaalle katetuotto on korkeampi hiilensidontatoimenpiteillä, vaikka korvausta ei maksettaisikaan hiilensidonnasta, johtuen korkeammasta maataloustuesta kerääjäkasveille ja vähäisemmästä lannoitteen tarpeesta. Laskelmien mukaan hiiltä sitova viljely on aina kannattavampaa kuin perinteinen. Tutkimuksessani ei ole huomioitu vaikutusta satoon, koska aiempien tutkimuksien mukaan tulokset ovat vaihdelleet. Tästä huolimatta hiiltä sitovat viljelymenetelmät hyödyttävät vähentämällä eroosiota, valumavesiä ja parantamalla maanrakennetta."
"Ida Grünnin gradu osoittaa, että hiiltä sitova viljely hyödyttää maanviljelijöitä taloudellisesti", sanoo Kristian Lykkanista ja jatkaa: "jatkotutkimus siitä, miten uudistava viljely hyödyttää maanviljelijöitä taloudellisesti paremman satoisuuden ja esimerkiksi lannoitesäästöjen kautta, olisi mielenkiintoinen."
Terveisin,
Lena, Mikaela, Kristian ja Pirjo
Email Marketing Powered by MailPoet