LYKKAN
Kysy & löydä vastauksia
Usein kysytyt kysymykset
Monet Suomessa omistavat peltomaata, vaikka eivät ole aktiiviviljelijöitä. Lykkan tarjoa luotettava ja ammattimaista peltomaan välitystä maanomistajien ja viljelijöiden välillä. Prosessi on läpinäkyvä ja huomio sinun toivomuksesi maanomistajana.
Maanviljelijöiden määrä Suomessa vähenee, mutta jäljelle jäävät viljelevät suurempia pinta-aloja. Noin kolmasosa Suomen pelloista ovat vuokrapeltoja. Lykkan auttaa viljelijöitä löytämään sopivia lisämaita viljelyyn.
Yksinkertaisimmillaan vuokrasopimus solmitaan suullisesti kahden osapuolen välillä. LYKKAN suosittelee kuitenkin kirjallista sopimusta, joka tehdään yhdessä maanomistajan ja viljelijän kanssa huomioiden osapuolten tarpeet. Sopimuksessa voidaan sopia esim. ojien kunnossapidosta, rakennusten käytöstä ja miten vuokranmaksu määritetään.
Monet yritykset ja yksityishenkilöt pyrkivät vähentämään ilmastovaikutuksiansa. Ilmastovaikutus voidaan myös kompensoida toimenpiteillä, jotka ovat hyviä sekä ympäristölle että ilmastolle. Peltoja voidaan viljellään niin, että enemmän hiiltä sitoutuu maaperään, ja lisäämällä kukkivia pellonreunoja lisääntyy myös luonnon monimuotoisuus. Nämä ovat esimerkkejä ilmastokompensaatiosta.
Kasvihuonekaasut aiheuttavat globaalia lämpenemistä. Esimerkkejä näistä, jotka ovat peräisin ihmisten toiminnoista, ovat hiilidioksidi (CO2), typpidioksidi (N2O) ja metaani (CH4). Nämä kaasut absorboivat ja sitovat energiaa ja hidastavat sen poistumista maapallolta, ja siten aiheuttavat korkeampia globaaleja lämpötiloja.
Hiilensidontaa tekevät kasvit, auringonvalon ja veden voimalla. Yhteyttämisen avulla kasvit sitovat hiilidioksidia. Hiiltä sidotaan maanpäällisissä kasvinosissa ja kasvin juuristossa. Pellolle jäävä biomassa sadonkorjuun jälkeen sitoo maahan hiiltä. Lisää hiiltä voidaan sitoa peltoon esim. kerääjäkasveilla, jotka kesällä kasvavat viljan alla. Kerääjäkasvi lähtee syksyllä kasvamaan, kun viljaa on puitu pois, ja sitoo ravinteita ja hiiltä maahan.